Maitoa ja perunaa – stereotypioita suomalaisuudesta

By November 26, 2017Muut

On se kumma, miksi meitä suomalaisia kiinnostaa usein se, mitä meistä maailmalla ajatellaan. Usein myös puhuttaessa suomalaisista ja suomalaisuudesta, päädymme kysymykseen, kuka on suomalainen?

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena ei ole määrittää, mitä suomalaisuus on vaan kiinnittää huomiota siihen, millaisia stereotypioita ja käsityksiä suomalaisuuteen liitetään. Stereotyyppisiä käsityksiä suomalaisuudesta tarkastelemalla pääsemme kiinni ajatukseen, miten stereotypiat yleensä rakentuvat. Lyhyesti sanottuna stereotypia tarkoittaa yksinkertaistettua käsitystä ihmisryhmästä, jossa ihmisten yksilölliset piirteet ja eroavuudet jää piiloon.

Tänä vuonna Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi me DaisyLadies ry:ssä olemme käynnistäneet ”Maitoa ja perunaa” -projektin, jonka tarkoituksena on kerätä Suomeen muuttaneilta naisilta käsityksiä suomalaisuudesta. Oma kulttuuri nähdään usein ikään kuin “normaalina”, jolle tulemme helposti sokeaksi. Tarkastelemalla kulttuureja eri lähtökohdista voimme löytää niistä jotakin uutta. Projektin tarkoituksena ei ole tehdä erontekoa eri kulttuurien välillä, vaan tuoda esiin eri näkökulmia ja herkistää ihmisiä tarkastelemaan omia stereotyyppisiä käsityksiään, joita meillä kaikilla on.

Tällä kertaa blogitekstiä kirjoittaa Sanna Airaksinen, Humakin yhteisöpedagogiopiskelija. Suoritan tällä hetkellä ensimmäistä harjoitteluani Muistolan toimitalolla. Tehtävänäni on ollut ohjata erilaisia aktiviteetteja sekä opettaa suomen kieltä. Kommunikoinnissa ja opetuksessa apukielenäni on ollut myös venäjä. Olen käynyt lukuisia mielenkiintoisia keskusteluja naisten kanssa heidän arjestaan sekä kuullut kertomuksia menneistä tapahtumista heidän synnyinmaissaan.

Teetin maahanmuuttajataustaisille naisilla Minun Suomi -harjoituksen, jonka avulla he saivat kertoa asioista suomalaisuudesta, jotka olivatkin monelle entuudestaan tuttuja. Harjoituksessa selvisi, että naisten mielessä on nyt kevättalvella vahvasti jo mielessä Suomen kesä. Aika, jolloin aurinko paistaa ja on lämmintä. Oli mielenkiintoista huomata, että näytettäessä kuvaa pimeästä huoneesta oli se naisten mielestä kuin ilmetty Suomi. Suurin osa vuodesta kun on harmaata ja masentavaa.

Jokainen nainen piirsi kuvaansa jonkin talon, monesti se oli vielä omakotitalo metsän laidassa. Venäläiset lisäsivät metsään jäniksiä ja oravia sekä sieniä. Lisäksi he korostivat, ettei samanlaista puhdasta ilmaa ollut itänaapurissa. Tien kohdalle thaimaalaiset kirjoittivat sanan ”hyvä”, eli Suomessa tiet todella olivat paremmassa kunnossa kuin heidän kotimaassaan. Venäläiset yhtyivät samaan.

Puhetta tuli myös suomalaisista ja suomalaisuudesta. Nainen lähi-idästä kommentoi, että hänen mielestään suomalaiset olivat mukavia ja ystävällisiä sekä maassamme kunnioitetaan ihmisoikeuksia. Venäläinen mainitsi vielä sen hyvän puolen, ettei virastoissa tarvitse jatkuvasti juosta ja täytellä kymmeniä asiapapereita. Miinuspuolia olivat hankala kieli ja Juhannuksen aikaan runsas alkoholin käyttö luonnon helmassa.

Suomalaisista perinteistä ruisleipä ja sauna maistuivat usealle. Thaimaalainen nainen kertoi nauttivansa myös tunteesta, kun pääsee saunasta suoraan lumeen tai avantoon viilentymään. Hän kertoi myös rakastavansa pullaa. Kerran Thaimaahan lentäessään hän yritti kuljettaa vehnäjauhoa matkalaukussaan, jotta saisi leipoa myös Aasiassa. Se ei vain valitettavasti onnistunut.

Projektin tarkoitus on jatkaa keskustelua eri stereotypioista ja yhdessä löytää moniäänisempiä ja yksilöllisiä näkökulmia eri kulttuureihin. Jatkoa on siis luvassa!

Yhteisöpedagogiopiskelija Sanna Airaksinen & DaisyLadiesin tiedottaja Katri-Maria Hirvonen

Blogi